Otsikkokuvassa torahammas, joka osoittautui puuksi :D

Piti oikein sahata vielä että varmistui että se tosiaan on puuta! Oli muuten tosi tosi kovaa puuta, kun käsisahalla sitä hinkkasin! Taidan tehdä siitä naulakon!
Tiistaina oli siis sateista, joten pyhitimme sen päivän Portimaon-käynnille. Aamulla käytettiin Jonnea vain pikkuisen pihalla ja lähdettiin hyvissä ajoin kaupoille. Nyt SoHorta oli auki (kun se on siis maanantaisin kiinni) ja saimme ostettua "repelente de javali" eli villisikakarkotetta ja lisäksi Make löysi vasaran varren. Yksi vasara meni poikki kattoa purkaessa.. ostimme kyllä heti pienen sorkkaraudan ja uuden vasaran, mutta parikin vasaraa on välillä hyvä olla.. Sitäpaitsi varsi maksoi vain jonkun 2 euroa. Sen sijaa karkote oli kallista, vajaa 36 euroa! Toivottavasti se on sitten myös tehokasta!
Se on siis sitä mikä on rakeina. Pieniä kekoja laitetaan "pelastettavan" alueen ulkopuolelle ja possukat syövät sitä ahneuksissaan ja alkavat voida pahoin. Ja sitten ne alkaa karttaa paikkaa jossa niille on tullut paha olo!
Mietin tuossa metsälenkillä, että jos olisi oikein eläinystävä ja hurahtanut luonnonsuojelija, voisi noita rakeita laittaa tuonne metsään sinne minne metsästäjät on laittaneet syöttipaikkoja.. :D
Kävimme SoHortan jälkeen Maxmatissa ostamassa lisää tasotetta sekä hiekkaa betonin tekoon. Nyt ostettiin vaaleaa ja hienompaa hiekkaa ja sehän on osoittautunut aivan parhaaksi muurauksessa! Aina oppii jotain uutta ja hyvä niin! Kerrankin muuten Maxmatin lasku oli alle kympin! Taisi olla jotain alle 7 euroa jopa! Tähän mennessä se on aina ollut ennemminkin 70 euroa..
Maxmatin jälkeen poikkesin TibiVet:issä ja ostin Jonnelle uuden punkkipannan ja matokuurin myös siinä sivussa, varmuuden vuoksi. Vanhan punkkipantansa se hukkasi jonnekkin pusikkoon vajaa pari viikkoa sitten. Tämä uusi me laitettiin pienillä nippusiteillä kiinni kaulapannan alle, jossain fb sivuilla neuvottiin niin ja hyvin on toiminut. Tuo Seresto-merkkinen panta on kyllä muuten hyvä ja tehokas, vaikkakin aika tyyris, 30 euron kieppeillä. Tai no, eihän siinä kuukausi maksa paljoakaan, koska se kestää noin 8 kuukautta.
Sitten oli enää jouluruoat ostamatta ja mentiin Lidliin. Löydettiin about kaikki kinkkua myöden. Tosin kinkku on naurettavan pieni biitti näin suomalaisittain, mutta meitähän on vain 2 ja joulun jälkeen ei sitten tarvitse ahdistua liiasta kinkun määrästä! Ainoa mitä jäi kaipaamaan oli suklaakonvehdit. Onhan niitä konvehtirasioita, mutta "suomalaista suklaata" ei ole ja joku Fazerin suklaarasia olisi aivan ihana. Tai edes Maraboun Paradise. Ostettiin pari naurettavan pientä suklaalevyä lohdutukseksi. Lisäksi lohi joka ostettiin on paloiteltu, mutta saahan sen savustettua vaikka paloina onkin, mutta graavia on ehkä haastavampi sitten leikata siitä. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Savustaminen on meille molemmille uusi juttu mutta graavia olen ennenkin tehnyt.


Iltapäivä oli jo pitkällä kun oltiin vihdoin taas mökillä. Söimme ja lähdimme vähän pidemmälle kävelylenkille, koska aamulenkki jäi tekemättä. Mökillä ei tuullut, mutta kun menimme rinteen pohjoispuolelle, siellä olikin aivan mahdoton tuuli! Eucalyptukset taipuivat monta metriä ja yksi oli juuri kaatunut polullekin. Tiellä oli isoista eucoista irronneita kuoria ja vähän hirvitti kävellä niiden alta, kun ei tiennyt mitä sieltä niskaansa saa! Suunnistimme äkkiä taas rinteen eteläpuolelle rauhallisemmille maille. Sadekaan ei yllättänyt, vaikka sitä oli koko päiväksi luvattu.

Räjähtäneestä kuukusesta oli tullut kaunis kun vesi on "sulattanut" pois sen sisälmykset :)


Illalla alkoi satamaan ja satoi melkein koko yönkin, mutta keskiviikkoaamuna oli taas mukavan selkeää ja päätimme lähteä vähän pidemmälle lenkille. Vesilaitoksen kohdalla on tuollainen juoksutusputki, josta viime talvena tuli koko ajan vettä, sillä silloinhan satoi tosi paljon. Tänä syksynä nyt oikeastaan ensimmäisen kerran sieltä tulee vettä taas noin paljon. Viime vuonna siinä kävi jotkut hakemassa kanistereihin vettä ja mikäs siinä, puhtaalta tuo näyttää ja on luultavasti sitä samaa mitä meidän hanastakin tulee.
Lähdettiin siis jokilenkille asfalttitietä pitkin, sen varrella on pari "vesiliittymäkoppia", en tiedä mikä olisi oikea nimitys, mutta meilläkin on tuollainen ja vesilaitokselta käy mies lukemassa mittaria aina aika-ajoin, ehkä 2-3 kuukauden välein. Toinen kopeista oli auki ja sieltä virtasi solkenaan vettä! Tuossa ei näyttänyt mittaria olevan ja hana oli niin jumissa, etten saanut sitä kiinni, joten jätin sen sitten valumaan. Jätin oven auki niin että ehkä joku huomaa sen ja ilmoittaa vesilaitokselle jos se on ilman syytä siinä virtaamassa.


Jokilenkki menee yhden autiotalon kautta, jossa kävin viime vuonnakin ottamassa kuvia, kun sisälle on jäänyt tavaroita niille sijoilleen. Nytkin kurkkasin sisälle ja näytti vähän sitä, että siellä olisi majailtu. Tuollakin tuvassa on muuten ihan maalattia! Make huomasi ulkoseinässä pienen valvontakameran, joka ei kyllä mun mielestä ollut missään virtalähteessä kiinni. Outoa..
Lenkin jälkeen taas söimme ja sitten painuimme pihalle jatkamaan muuraus- ja tasoitushommia, että saadaan joskus tämä kattoremppa tehtyä.
Vessan katto saa vielä odottaa pidempää poutajaksoa jos sellainen vaikka joskus taas tulisi. Nyt säätiedotteet lupailevat sadetta aina parin päivän välein!

Panoraamakuva on otettu sieltä isolta hakkuualueelta ja on aika lohduttoman näköinen! Kävelimme sitä kautta keskiviikon lenkillä, koska metsätyöt kuuluivat olevan tuolla jossain alempana.

Tuulimyllyt näkyvät hienosti vastapäiseltä rinteeltä ja hetken ihmettelin miten tuossa viimeisessä myllyssä on 6 lapaa kunnes tajusin, että viimeinen mylly jää juuri tuon toiseksiviimeisen taakse!


Torstaina lähdimme hyvissä ajoin, auringonnousun aikoihin patikoimaan ylös tuulimyllyille. Mökillä paistoi aurinko, mutta ylös päästyämme sinne ajelehti pilviä ja välillä oli tosi sankka "sumu", eli olimme täysin pilven sisällä.


Kiersimme tien kautta Madrinhan toiselle puolelle, jossa on se kaivettu lammikko. Vielä kuukausi sitten se oli täysin kuiva, mutta nyt sinne oli taas kerääntynyt vettä ja tietysti Jonnen piti käydä siellä kahlaamassa, vaikka ei todellakaan ollut kovin lämmin ilma!

Parissa männyssä näkyi taas näitä toukkien pesiä. Tekoäly kertoi sen olevan isokulkuekehrääjän (pine processionary moth) toukkien pesä. Olen kuullut niitä nimitettävän myös katepillareiksi! Toukat laskeutuvat näin talviaikaan tuolta alas ja kulkevat jonossa. Niiden karvat aiheuttavat ihmisille ja eläimille pahojakin allergisia reaktioita! Täytyy varovasti kulkea Jonnen kanssa tuosta, ettei tule lääkärireissua..

Tuulimyllyillä kasvaa paljon tätä piikkivihmaa ja kohta se alkaa näemmä taas kukkimaan. Silloin siellä on rinteet osittain ihan keltaisenaan ja lämpimällä ilmalla miljoona pörriäistä! Tuo on muuten aivan älyttömän piikikäs ja tarttuu vaatteisiin melko hanakasti kiinni, enkä ymmärrä miten Jonne voi tuolla noiden seassa rämpiä! Sillä on varmasti norsun nahka tai tosi korkea kipukynnys!
Päivällä jatkoimme tasoitus- ja muurausurakkaa, tai mä jatkoin ja Make paikkasi auton vuotavan pakoputken, tosin se pörisee vieläkin vähän, joten paikkausta tarvitsee jatkaa. Naapurin pappa toi sähkölaitoksen kirjeen, vaikka saman tiedon näen netin kautta. Harmitti kun en osannut kysyä häneltä minne meidän mahdollinen posti toimitetaan nykyään! Ennen se tuli tuohon alas ravintolaan, mutta nythän se on suljettu, joten ei mitään tietoa minne ne nykyään päätyvät! Ehkä naapuri aina sitten kiikuttaa niitä meille? Tosin vuodessa ei tule kuin yksi tai kaksi kirjettä jotka nekin ovat aika turhia sillä näen kaiken netistä mitä tarvitsee.. ehkä.. toivottavasti!

Perjantaina taas satoi heti aamusta tosi rankasti enkä meinannut saada Jonnea millään edes aamupissille! Siitähän on kehkeytynyt oikein mukavuudenhaluinen koira; ennen se paukkasi meille kylään kelillä kuin kelillä, välillä se oli niin märkä että vettä ihan valui turkista ja oli pakko kuivata se kokonaan ennen kuin päästi sisälle!
Päätettiin lähteä Monchiqueen pankkiin ja samalla käydä kiinakaupassa ostamassa Jonnelle joku lelu joululahjaksi. Pankissa mulla menikin melkein 3 varttia, mutta sain sukunimen vaihdettua ja verkkopankin taas toimimaan; puhelimen vaihdon takia en päässyt enää mobiilipankkiin ja maksutkaan ei onnistuneet kuin vain pankkikortilla.
Pankkikäynnin jälkeen ajoimme auton ylös hiekkaparkkiin ja kävelimme kiinakauppaan. Aukiolle oli taas pystytetty joulutori, jossa paikalliset myivät käsitöitä. Olisin halunnut ostaa sellaisen portugalilaisen joulupullan, vai onkohan se leipä, sellaisen mikä on koristeltu jollain punaisilla ja vihreillä jutuilla, mutta kaikki kojut oli täynnä vain tavaraa. Yhdessä oli hilloja purkeissa, ei muuta ruokaa tarjolla. Harmi.

Olen aiemminkin kritisoinut kiinakaupan epäloogista järjestystä ja tässä on taas oiva esimerkki siitä. Liimojen ja teippien välissä, selkeästi "remonttitarvikkeiden" osastolla, on nämä matkalle mukaan otettavat pikkupullot, joihin voi kätevästi laittaa pienen määrän tarvittavaa ainetta, vaikkapa ihovoidetta. Näitä kun on lähtenyt ostamaan, ei takuulla tajua tuosta kohdasta niitä etsiä :D
Kiinakaupassa on muuten aina ihan tajuttoman kylmä! Tuntuu että siellä on aina kylmempi kuin ulkona, vaikka ulkona olisi miten kylmä ilma tahansa. Ja kiinakaupan omistajanaisella on aina jonkun sortin flunssa; nytkin hän niiskutti ja pärski tiskin takana ja mä yritin olla hengittämättä samaa ilmaa etten tulisi minäkin kipeäksi!
Jätin hiekkaparkkiksella olevalle romuauton konepellille muuten lahjapaketiksi maalaamani pienen kiven, johon kirjoitin tekstin Boas Festas, eli vähän niin kuin hyvät joulut. Pienen kissakiven jätin Intermarchen talouspaperihyllylle niin alas, että ehkä joku lapsi sen huomaisi. En muistanut ottaa kuvaa niistä tänne, mutta ei ne kovin kummoisia kyllä olleet.
Ostettiin Intermarchesta grillattu kana päiväruoaksi, koska se on niin hyvää! Iltapäivällä pesin pyykkiä ja imuroin; tosiasiassa imuroin melkein joka päivä, ainakin tuon meidän mustan karvalankamaton, sillä siinä näkyy ihan helkkarin hyvin kaikki Jonnen valkoiset karvat ja roskat muutenkin!
Voi kumpa tulisi vähän pidempi poutajakso niin voisi sen harmaan karvalankamaton pestä, se on niin paljon helpompi jo siinäkin mielessä, että sen langat ovat sellaista silkkistä sorttia ja murut lähtee helposti sen uumenista imuroimalla. Tämä musta on langaltaan paljon villaisempi niin muruset välillä juuttuu oikein tiukasti niihin ja aina joutuu imurin putkella käymään koko hitsin maton läpi!


Lauantaiaamuna oli taas ihana, aurinkoinen ilma, tosin aika kylmä; mittari näytti vain seitsemää astetta! Lähdin Jonnen kanssa käymään Picosin huipulla, se on se näköalapaikka Marmeleteen mentäessä. Huipulta lähdimme sitä "uutta" eli vast'ikää löytämäämme polkua pitkin alaspäin, ensimmäinen kuva on siitä. Harmi kun kuvissa ei näy sitä jyrkkyyttä, mutta tämä patikointireitti ei ole aivan huonojalkaisille tai vanhoille ihmisille! Onneksi mulla on tosi hyvät vaelluskengät, joiden pohja pitää hyvin melkein joka maastossa, sillä tuosta jos tavan lenkkareilla yrittää alas niin pyllymäkeä saa mennä, niin sileä ja jyrkkä tuo kohta on!
Kierrettiin pitkin metsää jokunen kilometri, tultiin alas "isolle tielle", siis sille asfalttitielle joka menee Marmeleteen, käveltiin sitä vajaa kilometri ja noustiin hiekkatielle josta pääsee hiekkakasoille ja takaisin mökille. Jonne on kyllä aika akrobaatti kun se saa jonkun hyvän ja mielenkiintoisen vainun; toisessa kuvassa se kiipesi tuonne ylös melkein pystysuoraa seinämää myöden! Pari kertaa sen kyllä piti ottaa vauhtia että pääsi ylös asti! Alastulo olikin sitten kyllä helpompaa :D
Nyt aloitan hiukan tekemään joulua; otan kinkun sulamaan ja laitan sen suolaveteen ja teen seinälle joulukranssin. Terassikin pitäisi taas sateen jälkeen siivota, tosin huomenna taitaa taas sataa, niin en jaksa varmaankaan sitä pestä, lakaisen vain roskat pois.
Eipä sen kummempaa tällä kertaa, onneksi :D