‹ Takaisin

Orlandosta lähdettiin torstaiaamupäivällä ajelemaan etelää kohti, suuntana Clewiston, josta olin varannut kaupungin halvimman motellin. Halvimman siksi, että täällä Floridassa motellit ovatkin huomattavasti kalliimpia kuin länsirannikolla jossa viimeksi olemme käyneet! Ja myös siksi, että Miami Beachilta halusin hotellin, joka on aivan rannassa ja lisäksi kriteereinä oma parveke! Aluksi katselin myös hotellia jossa olisi parkkimahdollisuus, mutta loppujen lopuksi tulimme siihen tulokseen, että palautamme auton aikaisemmin ja olemme Miamissa ilman autoa. Ei tuntunut kivalta että mussen olisi joutunut parkkeeraamaan kadulle, maksaa siitä 25 € päivä ja jännittää mitä sille siellä käy. Tai valet-parking, joka oli vielä kallimpaa. Hotellihuoneet parvekkeella olikin sitten kiven takana ja loppujen lopuksi jouduimme maksamaan sellaisesta kohtuullisen paljon, mutta toisaalta auton vuokrasta sai palautusta, joten se tasapainotti budjettia!

 

Anyway, laitoimme navigaattoriin suodattimiksi "vältä tietulleja ja pääteitä" ja pääsimme ajelemaan maaseutua pitkin kohteeseen. Otsikkokuvassa taas yksi trailerhouse-yhteisö, joita näkyi tosi paljon.

Onkohan tuo ensimmäisessä kuvassa oleva puu kummituspuu? Olen kuullut siitä puhuttavan ja näitä näkyi jonkun verran. Keskimmäinen kuva kertoo, ettei Jenkeissä tosiaan ole aina sitä glamouria mitä telkkarissa näkee; tuolla keskellä-ei-mitään oli paljon ränsistyneisyyttä, talot jotka ilmiselvästi oli asuttuja olivat tosi huonossa kunnossa ja pihat täyteen romua ja se mikä pisti silmään oli se, että suurinosa pienistä taloista oli myös tosi matalia! Näytti ihan siltä, että jos joku 180 senttinen henkilö menisi sisään, hän voisi helposti nostaa kämmenen kattoon! Suomessahan taitaa olla joku minimikorkeus huoneille, olen käsittänyt. Kuitenkin kaikkien, ihan pienien ja huonokuntoisempienkin talojen pihoilla oli aina ainakin 2 autoa. Usein 3. Toisaalta ymmärrettävää, sillä tuolla tuskin on minkäänlaista julkista kulkuvaihtoehtoa ja lähimpään kauppaan tai vaikka vain huoltoasemalle saattoi olla yli 10 tai 20 mailia! Mietittiinkin että paljonkohan sellaiset pienet, matalat ja huonokuntoiset talot tuolla sydänmailla maksaa? Voisi ostaa talon Floridasta ja mielikuva suurinpiirtein kaikille suomalaisille olisi heti joku Miami Beachilla oleva kiva omakotitalo omalla uima-altaalla :D

Viimeinen kuva on tienvarsikyltistä, joita on aika tiheään. Yllättävän moni, varmaan reilusti yli puolet, mitä me nähtiin, oli lakimiesten mainoksia: kuinka joku oli saanut miljoonan tai pari jostain autokolarijutusta, tai sitten kysyttiin että onko ongelmia jonkun jutun kanssa, esimerkiksi juuri kolari. Lakimiesten ja korvauksien luvattu maa!

Päivällä lämpötila nousi aika helteiseksi, onneksi on ilmastointi keksitty! Onkohan se muuten juurikin Jenkeissä keksitty? Samannimisiä paikkoja on näköjään pitkin maata, koska ajoimme myös Lake Placidin kautta, tosin siellä olisi haastavaa järkätä talviolympialaisia!

Maisema oli kyllä tylsän lättänä. Ajoimme appelsiiniviljelmien läpi, joita oli siis silmänkantamattomiin. Se on varmasti yksi työllistävä tekijä sillä suunnalla. Joitakin ehkä sementtitehtaita näkyi myös, mutta varmasti 90 % maisemasta oli aakeeta laakeeta pusikkoa tai viljelemätöntä peltoa. Isoja lehmälaumojakin näkyi, niin että on täällä pihvienkin kasvatusta.

 

Ennen motelliin menoa kävimme Burger Kingissä syömässä, vaikka mun olisi kyllä tehnyt mieli ihan jotain muuta kuin sellaista pikaruokaa. Vaikka lihapullat ja perunamuusi vihreällä salaatilla.. Mutta eihän täällä sellaisia tunneta, varsinkaan pikkukaupungeissa. On vain friteerattua, uppopaistettua, grillattua ja tiesmiten muuten valmistettua kanaa ja pihviä hampurilaisella tai ilman, mutta ainakin juustolla kuorrutettuna!

Otin sitten mozzarellatikut ja mansikkapirtelön. Burger Kingin seinällä oli isoja kuvia tomaateista ja salaateista, mutta ei kyllä hampurilaisenkaan välissä ollut jätkillä kumpaakaan. 

Motelli oli tosiaan aika elähtänyt, ei likainen, mutta kulahtanut. Sängyt olivat kuitenkin hyvät nukkua ja ilmastointilaite toimi, tosin se piti niin kovan äänen, ettei sitä voinut pitää yöllä päällä! Huilasimme hetken ja sitten lähdimme käymään kaupungin ainoalla kirpputorilla. Tai käytettyjen tavaroiden liikkeessä. Täällä rapakon takana niitä ei niin kovasti vielä arvosteta, vaan vanha heitetään roskiin kun halutaan uutta. Tai sitten säilötään varastoon; niitä varastojakin näkyi tosi paljon ihan joka paikassa, joten kai ihmiset vain keräävät tavaraa ja kun sitä ei enää jaksa katsella, vuokrataan varasto ja sullotaan sinne? Täällä eletään kyllä aikamoista kulutusjuhlaa, vaikka muotia on olevinaan kaikki "eco" ja "recycled". Toivotaan että meidän kirpputori- ja kierrätyskulttuuri joskus rantautuisi tännekkin!

Kirppikseltä ostin Adidaksen shortsit, rantahameen ja USA-t-paidan sekä nilkkakorun. Hintaa näille tuli yhteensä vähän yli 12 $ mutta annoin 15 koska se meni jonkun kirkon tms hyväksi!

Ennen auringonlaskua ajeltiin vielä läheiselle jokisuistolle jossa oli satama ja veneenlaskupaikka. Tuolta pääsee rämeikön halki veneellä Okeechobee-järvelle, joka on on Floridan suurin järvi ja Yhdysvaltojen kahdeksanneksi suurin makeavetinen järvi, jonka pinta-ala on noin 1 900 

km2. Se sijaitsee eteläisessä Floridassa, Evergladesin pohjoispuolella. Järvi on tunnettu erinomaisista kalastusmahdollisuuksistaan, erityisesti largemouth bass -ahvenen osalta. Näin kertoo Wikipedia! Siellä on myös alligaattoreita, joita toivoimme näkevämme, rantakivikossa oli kaluttuja isoja kalanruotoja ja pohdimme oliko linnut vai alligaattorit niitä syöneet. Viimeinen kuva on aivan alligaattorin näköinen, mutta osoittautuikin vain kiveksi :(

Toisaalta en ehkä olisikaan halunnut niin läheltä nähdä niitä :D

Lähdimme aamulla hyvissä ajoin sen jälkeen kun olin varannut Miami Beachilta hotellin. Aamu oli lämmin ja pilvetön ja todistimme alkavaa heinikkopaloakin. Ja tietenkin näimme taas yhden kolarin; moottoripyörä oli kumossa vastaantulevien tiellä. Toivottavasti kuskilla oli ollut kypärä! Täällä niitä harvemmin kellään näkee! 

 Teimme suunnitelman ajaa Miamin pohjoispuolelle yhteen Ross-dress for less-liikkeeseen, mun lempikauppaan ja ostaa yksi matkalaukku lisää ja sen jälkeen palauttaa auto lentokentälle ja siitä mennä Uberilla Miami Beachille.

Rossista löysin kivan vedettävän "viikonloppulaukun", Guessiä tottakai ja ajattelin sen myydä sitten Suomessa, koska en oikeastaan itse sitä tule tarvitsemaan. Katsoo nyt. Rossissa vierähtää aika aina kuin siivillä ja melkein tuli kiire, että ehdimme lentokentälle yhdeksi!

Palautus sujui helposti ja hinasimme itsemme tuloaulaan ja tilasimme sinne Uberin joka kiidätti meidät Miami Beachille neljällä kympillä.

Hotelli on ihan kiva, historiallinen ja ihan rannalla.

Huoneisto on iso ja eteläparveke kohtuukokoinen mukavine nojatuoleineen. Osittainen merinäköala on todellakin vain osittainen, mutta Miami City näkyy hienosti horisontissa. Uima-altaalla on sauna, jota emme ole testanneet :D

Ekana iltana kävimme vielä tutustumassa vähän rantaan, joka oli aivan hotellin takana. 

Seuraavina päivinä vain oltiin ja chillailtiin, kävin kävelemässä rannalla ja sen vieressä kulkevaa kävely / pyörätietä, otin aurinkoa ja kuvailin kaikkea. Laitan tähän alle sekalaisia kuvia joita olen näppäillyt.

Huomenna lähdetään takaisin Portugaliin ja ei yhtään harmita. On ollut kiva olla täällä, mutta kyllä sitä näin vanhempana immeisenä jo kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta. Täällä on kuitenkin kokoajan kauhea tohina yötäpäivää, vaikka näistä kaikista kuvista ei sitä huomaa. Rantakuvat on otettu pääosin aamulla. Toinen mikä vähän ahdistaa on kuumuus. Päivällä on ollut reilusti yli 30 astetta ja se on aika kuuma! Olen ihmetellyt tuolla kadulla ihmisiä, joilla on pitkähihaisia neuleita ja muutenkin tekokuituisia vaatteita! Mä en vaan pystyisi pitämään täällä sellaisia! "Ei lämmin luita riko" mutta on niin kauhea hiki kokoajan ettei vesi riitä!

Kai näihinkin lämpötiloihin tottuisi ajan kanssa, luulen.

Kuitenkin seuraava teksti onkin jo sitten kirjoitettu taas Portugalista, ihanasta omasta rauhan tyyssijasta, jossa saamme olla vielä vähän yli kuukauden!