‹ Takaisin

Nyt on vähän tylsää luettavaa varmasti, koska mitään muuta ei ole tapahtunut kuin sateet. Tuntuu että jokainen vähänkin tuulisempi jakso on nimetty jollain nimellä ja se on myrsky. Tuon Kristinen jälkeen on ollut jo varmasti 2 muutakin "myrskyä", en muista nimiä. On toki silloinkin tuullut ja satanut ja ukkostanut, muttei mun mielestä yhtään niin pelottavasti kuin vaikkapa viimevuonna Claudia tai helmi-tai maaliskuussa se joku M:llä alkava, en muista enää mikä se oli. Noissa kahdessa tuulennopeus on ollut aikamoinen ja puuskissa sen 140 km/h eli noin 38 m/s  ja se on tuntunut jo pelottavalta ja myrskyltä! Nyt tuulenpuuskat on olleet jtn alle 20 m/s, jotka toki tuntuu, mutta ei silleen pelota. Ja hyvä niin!

Tiistaipäivä meni sisällä blogia kirjoittaen, mutta aamusella päästiin kävelemään jonkinmoinen lenkki, vaikka sateenuhka oli melkoinen. Käytiin laittamassa sulatejuustoa hiirenloukkuihin, se ei lähde niin helposti irti siitä ja ehkä ... no, tiedätte toivottavan lopputuloksen. :(

Käveltiin sieltä tuulimyllyille ja tultiin pyöräpolkua alas, joka oli muuttunutkin pieneksi joeksi. Hiukan oli hankala kävellä, mutta ei käännytty takaisin. Jonnea ei haitannut vesi laisinkaan.

Keskiviikkona laitettiin sadeasut päälle ja lähdettiin lenkille vaikka satoi ajoittain hyvinkin rankasti.

Käytiin tsekkaamassa hiirenloukut Jonnen kotona, niihin ei oltu koskettu, eli eiköhän ne hiirulaiset olleet tulleet sieltä etuoven alta! Siinä on kuitenkin sellainen vähän yli sentin rako, johon nyt siis löysin siitä ulkoa jonkun vanhan pyyhkeen, jonka rullasin siihen eteen.

Ei kävelty tuulimyllyille asti vaan tultiin siitä puolesta välistä Almarjaon kautta. Se tie oli kyllä yhtä vedenpaisumusta! Lopulta osui tielle niin iso lammikko, ettei sitä pystynyt enää mitenkään kiertämään, vaan oli vain astuttava sinne! Onneksi oli tosi lämmin, siinä 15 astetta, niin ei juuri haitannut vaikka kengät olivat litimärät. Ja onneksi meillä on se kenkienkuivain! Se on kyllä aivan paras ja on ollut aika kovalla käytöllä, kuten arvata saattaa!

Tyhjensin pakastearkusta loput tavarat jääkaapin yläpakkaseen; olemme viimeisen kuukauden syöneet pakastearkkua tyhjäksi, sillä emme aio jättää tänne sähköjä päälle siksi aikaa kun ollaan Floridassa. Koska ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu ja toisaalta täältä voi mennä kuitenkin tuo sulake ja pakkanen sulaisi sitten kuitenkin, kun kukaan ei ole sitä sulaketta taas napsauttamassa päälle!

Pakkasesta löytyi puolikas vihanneskeittoainespussi, joten tein vihannessosekeittoa ja siihen vähän paistettua jauhelihaa, krutonkeja, paahdettua sipulia ja ranskankermaa. Ai että oli hyvää!

Torstaiaamuna Jonne herätti mut jo ennen neljää ja vaati ulos. Huomasin, että sähköt oli poikki, ei vain meiltä vaan myös Gralhosin kylältä. Täältä meinaan näkyy tuo alatien katuvalo ja aamulla siellä oli aivan pimeää. Sähkökatko kesti aamupäivään asti ja koska en saanut unta enää Jonnen herätyksen jälkeen, odottelin aamunkoittoa kynttilänvalossa puhelinta selaillen. Kävin jopa autossa lataamassa luuria välillä. 

Vihdoin kasin jälkeen Make heräsi ja olimme juuri kantaneet autojääkaapin autoon, että siirretään ruoat jääkaapista sinne, niin sähköt tulivatkin takaisin!

Lähdettiin lenkille ja  jaksettiin taas kävellä tuulimyllyille asti, vaikka oli edelleen sateista. Nyt on vettä ihan joka paikassa ja todella paljon! Uutisissa on joka päivä juttua miten useissa kaupungeissa on alueita veden vallassa; joet tulvii tai vuorilta tulee hallitsemattomasti vettä! Luultavasti kaikki rannikon vesialtaat on niin täynnä kuin vain voi ja niitä on jo jonkun aikaa juoksutettu eli tyhjennetty!

Almarjaon yläosassa on pienehkö talo, jonka joku vanhempi saksalais-espanjalainen (?) pariskunta osti viime syksynä. Nyt heille on tehty näköjään porakaivo. Luultavasti ainakin vettä on löytynyt :D 

Toivottavasti tulevaisuudessakin sieltä tulee sitten vettä, ettei ole vain tämän hetken huuma, sillä nyt maa on aivan kyllästetty vedellä, todellakin!

 

Päivällä lähdettiin käymään Monchiquessa kaupoilla. Ajatuksena oli mennä maatalouskauppaan ostamaan lämpölamppuja, jotka voisi laittaa kylppäriin ja alakerran varastoon kuivattamaan ilmaa. Olen meinaan kylppärissä polttanut tuikkuja, että se pysyy vähän kuivempana. Silloin kun tuulee, ei ole mitään ongelmaa, koska tuuli pyörittää sitä imuropelia siellä katolla, mutta on päiviä että on lähes tuuletonta ja erittäin kosteaa ja sateista ja silloin kosteus kerääntyy sinne seiniin. Tuikut on hyvin kuivanneet ilmaa, mutta helpompi olisi sellainen vaikka tipujen lämpölamppu!

 

Tietenkin mentiin juuri klo 13 jälkeen kaupoille ja olikin se siestan aika! Ikinä sitä ei muista, vaikka täälläkin ollaan jo neljättä talvea! 

Ajettiin sitten auto hiekkaparkkiin ja käveltiin taas kerran kiinakauppaan. Sieltä löytyi jonkinmoinen lämpölamppu, ainakin nimeltään, joten ostettiin se kokeeksi, sekä puruluu Jonnelle ja salaattilinko. Täällä on meinaan hyvää ja halpaa salaattia, mutta se on ehdottomasti pestävä, sillä siinä on aina hiekkaa ja multaa! Ja usein pesun jälkeenkin niitä murusia jää ja sitten rouskuu ikävästi hampaissa! Nyt kun pääsee kovasti linkoamaan salaatin, luulisi kaikkien hiekkojen lähtevän! Ja toisekseen tarvimme toisenkin vähän niinkuin leivontakulhon, niin se ajaa myös sitä asiaa!

Intermarceen oli ilmestynyt uusi lattianpesukone. Pelästyin oikein kun se huristeli hyllyn takaa ja antoi kohteliaasti tietä! Varmasti lattiat on olleet näiden vesikelien takia niin likaiset ja märät koko ajan, että ovat katsoneet tuollaisen olevan tarpeen! Eihän tuo täysin korvaa ihmistä, mutta suuresti auttaa ja helpottaa!

 

Perjantaina näytti ilma oikein kivalta ja kirkkaalta, joten lähdimme jokilenkkiä kiertämään. Ehtihän siinä muutamaan otteeseen tietenkin sataakin, mutta aika hyvin meidän "softshell"-takit pitää vettä. Sadetakit on tosin vielä vedenpitävämpiä, mutta sadetakin kun laittaa lenkille, pitää vähän miettiä sitä reittiä, sillä kauheita nousuja ei viitsi sadetakin kanssa kiivetä; tulee turkasen kuuma, kun se ei hengitä sitten yhtään!

Täällä on kyllä paras pukeutua kerroksittain, että voi jotain ottaa pois jos alkaakin yht'äkkiä aurinko paistamaan, sillä se lämmittää tosi paljon!

Jouduttiin rakentamaan silta joen yli, sillä siitä oli tullut nyt niin villivirta, ettei vanha enää kyennyt loikkaamaan siitä mistään kohden yli! Onneksi lähistöllä oli laho, kaatunut puu ja kannettiin sen runko siihen sillaksi.

Taas yksi lahottajasienikuva, sekä havainto orakkaista. En poiminut niitä, sillä ei tietenkään ollut pussia ja noita on aika vähän vielä. Täytyy kuulostella ja katsella josko sinne kasvaa niitä enemmän ja poimia sitten pois!

Löysin Jonnen kodin lähellä olevista sitruunapuista jättisitruunan, joka on Maken kädessä tuossa otsikkokuvassa. Arvelin, että onkohan ihan kuiva kun kuori näytti siltä, mutta olikin vain tosi paksukuorinen yksilö, muuten ihan normaalin makuinen. Painoi varmaan kilon!

Paikallinen vuohipaimen on jo muutaman hetken ollut taas tuolla Almarjinjosen terasseilla. Sen koira tulee aina pitämään meille jöötä. Jonne pelkää sitä, luultavasti on saanut siltä joskus huutia. Nuorena ja villinä poikamiesaikoina :D

Tosin kun oltiin päästy tuosta ohi, alkoi Jonne muka vähän kovistella sitten taaksepäin ja me oltiin ihan että "hyvähän se on jälkeenpäin huudella"! 

Lauantaiaamuna oli tuulista, muttei satanut, joten lähdin Jonnen kanssa lyhyehkölle lenkille. Muuten koko päiväksi oli luvattu sateita, joten ajattelin että Jonnen (ja itseni) on sitten kivempi kun joutuu kuitenkin olemaan koko päivän sisällä.

Tuuli oli repinyt eucapuiden kuoria ja niitä oli taas tuolla alatiellä vaikka kuinka paljon! Vähän pelotti kävellä siellä, ei välttämättä se, että puu kaatuu, koska nehän on tosi taipuisia, vaan se, ettei noita isoja kuoria tipu niskaan! Noi kuoriliuskat meinaan painaa yllättävän paljon!

No, ei tullut kuoria niskaan eikä alkanut edes satamaan. Tuli vaan kauhean kuuma kun mulla oli sadetakki päällä ja tuolta laaksosta joutuu kiipeämään kilometrin verran aika jyrkkää ylämäkeä yhtä soittoa :D

Muuten lauantai meni sisällä, sillä alkoi melkein heti sataa, kun päästiin mökille takaisin ja satoi oikeastaan koko päivän. Katseltiin Netflixia ja syötiin ranskalaisia.

Mun tytär osallistuu kavereidensa kanssa umpihankihiihtokisoihin jossain Oulun lähistöllä ja yritin seurata heidän kilpailuaan Trackerin kautta. Ei ne ainakaan viimeisiä olleet. Kisa jatkuu tänää sprintti-osuudella. Katsotaan miten pärjäävät! Tää on suunnistuskisa ja heidän joukkueessaan on monta hyvää suunnistajaa, joten mahdollisuuksia ties mihin on! 

 

Nyt on aurinko vihdoin noussut ja pitänee lähteä Jonnen kanssa aamulenkille. Sadetakaan tuskin tulee, pilvet näyttää niin vaaleilta, mutta taidan kuitenkin ottaa sadetakin varuilta mukaan, sillä nykyään ei koskaan tiedä tuosta sateesta!

Windy-sovellus, joka on osoittautunut erittäin tarkaksi ennustajaksi säiden suhteen, kertoo ilouutista, että sateista on enää ensi viikko ja sen jälkeen alkaa aurinkoiset ja lämpimähköt kelit! Ihanaa, pääsee vihdoin ulkohommiin! Aloitimme jo muurin (sen tuosta parkkipaikan kohdasta) purun ja ylimääräisen maan poisviennin yksi päivä, mutta se keskeytyi aika nopeasti sateen takia. Ei viitsi väkisin vaatteita kastella, kun niitä on niin hankala saada kuivaksi. Mökissä on muutenkin kosteata sisällä, niin tuoda sitä vielä lisää sinne, ei kiitos!

Kosteudenpoistaja on ollut kyllä joka päivä päällä. Aluksi siitä tyhjennettiin 6 litraa vettä päivässä, nyt ei enää kuin 2-3. Eli kuivumista on tapahtunut! Vielä ei sentään ollut vaatteet homeessa vaatekomerossa, niinkuin tyttärellä oli Maltalla, vaan eipä tuo varmaan kaukana ollut!

Kiitos ja näkemiin, vielä viikko ankeata sadepäivitystä, jollei ihmeitä tapahdu, ja vielä viikko Jonnen hoitoa; sitä tulee kyllä ikävä..