‹ Takaisin

Keskiviikkoaamuna blogin kirjoituksen jälkeen lähdimme aamulenkille kauppaan Marmeleteen. Ostimme maanantaina pari purkkia kissanruokaa, mutta mokomat katit ovat ahtaneet sitä niin, että se uhkasi loppua jo heti kättelyssä, joten hyvä syy vähän pidempään lenkkiin oli käydä kaupassa!

Marmeleteen johtava hiekkatie on taas hyvässä kunnossa. Verrokiksi laitoin samasta paikasta kuvan viime tammikuulta, kun sade ja metsätyökoneet olivat saaneet sen aikamoiseen kuntoon! 

Kävelimme metsän kautta kylälle ja viimekeväinen avohakkuualue on kesän aikana muuttunut jo melkein taas metsäksi; eucalyptukset ovat jo 4-5 metrin mittaisia! Ihan tajuton kasvuvauhti niillä ja en yhtään ihmettele että maanomistajat sitkeästi suosivat eucalyptuksen kasvattamista muiden puulajien sijaan, niin tuottoisaa se on!

Uusiakin alueita oli taas hakattu juurikin sieltä meidän "sienilenkiltä" ja nyt vähän pahoin pelkään, ettei sieltä enää sieniä löydä :(

Täytyy etsiä uusia sienipaikkoja kunhan sää muuttuu taas sateisemmaksi, toivottavasti vasta parin-kolmen kuukauden kuluttua!

Lammaspellon kohdalla ei ollut kuin yksi yksinäinen lammas. Onkohan loput jossakin vihreämmillä mailla, joko oikeasti tai kuvainnollisesti? Pelto nimittäin näyttää niin kuivalta, ettei tuosta mitään voi syödä!

Kappelin eteen oli tullut tolppa ja siihen QR koodi josta pääsee lukemaan paikan historiaa. 

Kaupassa kaikki oli ennallaan ja kissanruokien lisäksi ostimme ketsuppia ja sämpyläpussin aamupalaa varten. Kävelimme kylän läpi ja lähdimme mökille Via Algarviana-reittiä pitkin. Viime vuonna rikkoutunut korkkitammenkuorijapatsas oli korjattu betonilla. Ehkä se vielä joskus saa maalia päälleen?

Heti reitin alussa on järkyttävän jyrkkä ja pitkä nousu ja kyllä huomasi kuinka kunto on Suomessa ollessa rapistunut! Viime keväänä kun tuota käveltiin, ei tarvinut pitää hengähdystaukoja laisinkaan, mutta nyt oli pakko muutaman kerran seisahtua! Suomessa ei tule harrastettua muuta kuin työntekoa, niin tokihan se kunto romahtaa! Mutta tästä se taas alkaa, kunnon kohentaminen!

Reitin varrelle oli tehty lisää uusia avohakkuita ja toisaalta osa oli muuttunut taas metsäksi. Jollei näitä polkuja tuntisi, voisi tuolla eksyä kun maisema saattaa muuttua puolessa vuodessa hyvinkin radikaalisti!

Päivällä pesin pyykkiä monta koneellista sekä siivosin kylppärin. Ihanasti lakanat kuivuivat melkein tunnissa koska oli niin lämmin ja tuulinen päivä!

Torstaina emme lähtenee aamulenkille vaan suunnistimme pihahommiin. Make otti ruohonleikkurin ja ajoi tien keskikaistaleen ja mä katkoin tielle rönsyilleet karhunvatukat ja muut.

Katkoimme myös liian isoksi kasvaneen jonkun puskan "saunaterassilta" sekä osan jättikokoisista kermesmarjoista. Ne on kyllä viheliäisiä: kasvavat julmetun isoiksi ja ihan vääriin paikkoihin ja lisäksi ne ovat myrkyllisiä!

Ihmeköynnös kukkii upeasti ja harmittaa vähän ajatus, että se pitäisi taas repiä melkein maantasalle! Toisaalta se kyllä kasvaa taas takaisin, on aina kasvanut :D

Annetaan sen nyt kuitenkin kukkia ja mietitään sitä repimistä sitten vaikka ensivuoden puolella!

 

Muutaman tunnin urakoinnin jälkeen musta alkoi tuntua aika heikolta ja niinhän siinä kävi että tulin kipeäksi. Lopun päivää olinkin vuodepotilaana välillä nukkuen. Kuumetta ei ehkä ollut, mutta kauhea nuha ja kurkkukipu! Koko kesän pelkäsin sairastuvani, koska moni työkaveri oli flunssan takia poissa.

Mä säästin sen sairastumisen sitten tänne kun on aikaa siihen ja mukavan lämmintäkin :)

 

Perjantaiaamuna en lähtenyt lenkille, koska olo tuntuin vähän vielä kipeältä. Make kävi yksin jonkun tunnin lenkin. Oli käynyt katsomassa onko Muumikivi vielä paikallaan siinä oksanhaarassa. Ei ollut! Täytyy maalata uusi! En tosin tiedä missä kunnossa nuo tussit on, pahoin pelkään että ne ovat kesän aikana kuivaneet täällä kuumuudessa!

 

Olimme torstaina rahdanneet "paljun" eli sen ilmatäytteisen porealtaan mökin edustalle ja täyttäneet sen vedellä. Nyt laitoimme sen lämpenemään ja huomasimme ettei meillä ole yhden ainutta suodatinta! Hätä keinot keksii: laitoimme sukan kuminauhalla kiinni suodattimeksi ja hyvin toimii! Täytyy kuitenkin hankkia oikeita suodattimia, koska ei kai tuo niin kestävä ratkaisu ole pidemmän päälle!

Ylänaapuriin eli Raymondin ja Barbaran tyttären taloon on muuttanut taas jotkut vuokralaiset. Äiti ja teini-ikäinen poika sekä söpö haukkunen, joka on aika kova haukkumaan ja tosi utelias. Vaikuttaa pennulta tai ainakin aika nuorelta. Onneksi on sen verran arka, ettei karkaa meidän  puolelle, koska siinä välissä on tuo asfalttitie. Tosin eihän se mikään vilkasliikenteinen ole todellakaan, mutta aika lujaa siinä ajetaan kuitenkin.

Anteeksi huono kuva koirasta, musta koira tummaa ikkunaluukkua vasten!

 

Eli viikonloppu meni paljun lämmössä, nuhassa, pelaillessa terassilla ja mitään tuottavaa ei tehty. Chillailtiin ja nautittiin olostamme ja siitä että tämä tämmöinen on mahdollista meidän elämässä!

Ensi viikoksi on luvattu edelleen poutaa ja lämpötiloiksi 23-28 astetta, eli mukavaa kesäsäätä! Täytynee kastella sitä meidän appelsiinipuuta, kun se näyttää vähän kellastuneelta ja sateitakaan ei ole tulossa ainakaan pariin viikkoon! Että saadaan taas maukkaita appelsiineja ensi talvena..

 

Nyt ajattelin lähteä kävelemään pienen lenkin; käyn tuolla alhaalla autiotalolla katsomassa onko sinne tullut omenoita; viime keväänä ainakin ne puut siellä kovasti oli kukassa!