‹ Takaisin

Nyt olikin viikon kirjoitustauko ja aivan syystä! Alkuviikon me nimittäin raivasimme ja raivasimme ja raivasimme... joka päivä aamusta iltapäivään ja siihen pisteeseen että olimme ihan rättipoikki-väsyneitä. 

Urakka ei olisi ollut niin valtava, mutta jostain kumman syystä aloimme poistamaan ensin tien vieressä kasvanutta kaktusta ja sitten myös sen toisen aidan vieressä. Aiempina vuosina emme ole niihin juuri koskeneet, vähän vain pätkitty pienemmiksi ja repineet sitä piikkilankakasvia eli karhunvatukkaa pois siitä ympäriltä. Olihan duuni! Tien vieressä olevasta kaktuksesta tuli varmasti 20 (jollei ennemmänkin) kottikärryllistä "lehtiä" eli niitä paloja ja ne painoivat ihan vietävän paljon, koska kaktushan on melkeinpä pelkkää vettä! Ensin hutkittiin jonkunlaisella pitkävartisella sirpinmuotoisella terällä niitä poikki, roudattiin pari terassia alaspäin "risuroskikseen" ja sitten kun pääsi tarpeeksi lähelle runkoa, Make pätki sitä moottorisahalla niin pieneksi kuin pystyi.

Ja toisen kaktuksen kanssa sama juttu, tosin se oli onneksi paljon paljon pienempi! Hyvin huomasi, että esimerkiksi viime vuonna kun emme keränneet katkomiamme "lehtiä" pois, vaan ajattelimme niiden maatuvan siihen, niistä olikin alkanut kasvamaan taas uusia kaktuksia ja vanha lehti toimi juurena! Nyt keräsimme pois hyvinkin tarkkaan kaikki ja aiomme tehdä tuostakin terassista sellaisen, jota ajetaan ruohonleikkurilla, niin se on helppo pitää siistinä! Tosin tuossa on se villisikavaara, mutta ehkä laitamme siihen sähköaidan tai jonkin muunlaisen aidan tai sitten laitamme niitä villisikakarkoitemuroja tuohon tien vierustalle ja ne oppii karttamaan tuota paikkaa.

Torstaina hoidettiin sitten isompi alue, eli tuo tienviereinen rinne. Se on aina ollut haasteellinen sen takia, kun se on niin mahdottoman jyrkkä! Tuntuu ettei sen koneen kanssa pysy tuolla pystyssä ja välillä lähtee luisumaan väkisin vaan alaspäin! Lidlin pensasleikkuri on osoittautunut erinoimaiseksi ja sillä saikin aika nopeasti leikattua tiheääkin pusikkoa. Ainoastaan se, että se painaa aika paljon ja käsivarret on kyllä kovilla kun sitä heiluttelee tunninkin. Mä huomasin hyvin päivän päätteeksi, että vasen käsi oli huomattavasti kipeämpi kuin oikea; vasemmassa on vähemmän voimaa!

Sisulla tehtiin päivässä tuo rinne ja vietiin suurimmat silput pois, että näyttää vähän siistimmältä. Tänä keväänä tuskin aletaan tuota muuria enää korjaamaan, jääköön se ensi syksyyn. Siirretään vaan noita kiviä vähän syrjään niin että "siistimpää".

 

Perjantai oli täälläkin pyhäpäivä, pitkäperjantai eli portugaliksi Sexta-feira Santa, pyhä perjantai. Pääsiäinen on Portugalissa yleinen "kevään juhla" ja sitä vietetään perheiden kanssa, ruoan merkeissä tottakai.

Kelly oli laittanut mulle aiemmin viikolla viestiä, että haluaa tarjota meille ruoan lähiravintolassa Tasca de Petrolissa sen takia kun hoidimme Socksia eli Jonnea. Joten puolen päivän aikaan käpyttelimme mäkeä alas ja ravintolalle, sinne on meiltä vain vajaa kilometrin matka. Jotenkin aina kuvittelin, että Abrigo da Serra-ravintola, joka on siis tuossa ihan meidän alapuolella, on lähempänä vaikka kiertää tien kautta, mutta sinne onkin pidempi matka! Toki rinnettä alas on hyvinkin lyhyt, varmaan vain sen 100 metriä, mutta polkua siinä ei enää mene ja onhan se ravintolakin jo suljettu ja kiinteistö myynnissä. Toivottavasti joku sen ostaa ja tekee siihen vaikka motellin, se olisi oiva paikka ja sieltä on hienot maisemat merelle asti! Ja nythän olisi mielettömän hyvä aika ostaa, koska v. 2027 on tuonne moottoriradalle tulossa F1-kilpailut! Ajankohtaa ei ole vielä julkaistu, mutta se tiedetään, että ne on joko myöhään syksyllä tai sitten aikaisin keväällä, eli ei pahimpaan turistiaikaan, koska kesäkautena täällä on muutenkin aivan "täyttä". 

Tien vieressä oli ohdakkeet alkaneet kukkimaan ihanasti; nyt viimeisen viikon tai parin aikana on luonto todenteolla herännyt kukkaan, koska aurinko on paistanut joka päivä pilvettömältä taivaalta ja maaperässä on suurien sateiden jäljiltä vielä kosteutta!

Viikolla käytiin hakemassa Marmeletesta lisää bensaa, niin sielläkin johanneksenleipäpuut kukkiin upeasti pääkadun varrella! Äkkiä vain napsin kuvia auton ikkunasta, sen takia nuo on vähän huonohkoja.

 

Täällä on tapana tilata ravintolassa yksi isompi yhteinen annos, josta kaikki sitten ottavat lautasilleen. Nyt oli tarjolla jotain kanaa, joku kalaruoka ja villisikaa. Mä sanoin, että meille käy kaikki ja Kelly ehdotti villisikaa, sanoi että se on tosi hyvää ja luultavasti ammuttu jostain tuosta vuorilta. 

Ja olihan muuten ihan "sikahyvää" :D

Söimme ja juttelimme kaiken maailman asioista pari tuntia; Socks on nyt onnellinen, koska se koiranhoitaja joka on nyt heillä siellä, on ihan maailman paras; hänellä on itsellään 3 "labdoodlea" eli labradorinnoutajan ja villakoiran risteytysrotua ja Jonne ja Rizzo tulevat hienosti toimeen niiden kanssa. Lisäksi Luke (koiranhoitaja) käy useilla lenkeillä päivässä koko koiralauman kanssa, niin että nyt Jonne saa sitä ohjattua liikuntaa niin paljon kuin sielu sietää! Oi miten hyvältä se tuntuikaan kun kuuli, että Jonnella on kaikki paremmin kuin hyvin!

Lopulta lähdimme pois, sillä ulkona alkoi olemaan ihmisiä ihan jonoksi asti; niin suosittu tuo paikka on nykyään! Ja olihan yleinen vapaapäivä ja pääsiäinen, jolloin perheet muutenkin kokoontuvat aina syömään yhdessä.

 

Kotona löhösimme hetken auringossa ja päätimme, ettemme tee mitään järkevää koko viikonloppuna  ja vasta ensi viikolla "hifistelemme" tuon puutarhan loppuun; talon takaa pitää puskia vähän napsia sekä sähkökaapin luota, mutta ne on tosiaan aivan pientä karsintaa verrattuna tuohon aiempaan hommaan!

Olen aloittanut kevätsiivouksen ja käyn läpi liinavaatelaatikoita ja sen sellaista, karsin taas liikoja ja turhia tavaroita, sillä täällä on niin vähän säilytystilaa, että mitää turhaa ei viitsi täällä hautoa!  Aiemmin, kun täällä oli parivuode rakennettuna tuohon nurkkaan ja säilytystilaa siellä alla, on mun veli hankkinut tänne 160 centtisen sijaupatjan, joka on sellaista painavaa "memoryfoamia". Meillä se oli käytössä siinä taittosohvan päällä, koska sohvan patja oli muuten aika ohut, mutta nyt kun meillä on tuo "uusi" Ikean hyvä vuodesohva jossa on hyvä sänky ja hyvä patja siinä, ei sitä sijauspatjaa enää tarvitse ja viemmekin sen Suomeen, siellä sen voi antaa lahjoitukseen ja automatkalla nukumme sen päällä oikein lokoisasti! Sijauspatjan kun saa täältä pois, tulee tosi paljon tilaa taas ja oonkin aatellut että käyn ostamassa muutaman noita muovisia säilytyslaatikoita lisää, niin saa kaikki eri asiat omiin bokseihinsa, kun nyt ne on vähän yhdisteltyinä, kuten pyyhkeet ja verhot / pöytäliinat ja sen semmoista..

 

Lauantain vietimme "aurinkolomalla" kolmanneksi ylimmällä terassilla. Roudasimme sinne ruohomatonpalasen ja sen päälle ison ohuen peitteen, aurinkovarjon, autojääkaapin ja kaiuttimen ja kuuntelimme musaa ja nautimme sangriaa ja vaan ihmeteltiin kuinka hitsin ihanaa meidän elämä onkaan! Kyllä olen kiitollinen tästä ihan joka päivä! 

 

Sellaista tällä kertaa. Kohta taas tämäkin talvi on taputeltu täällä ja palaamme Suomeen ja "arkeen", mikä nyt tuntuu ihan kivaltakin, varsinkin kun katsoo pankkitilin saldoa :D

Nyt laitan lenkkivaatteet niskaan ja kampean itseni tuulimyllyille ihailemaan maisemia!