‹ Takaisin

Yöt on edelleen olleet vilpoisia, siinä 8-11 astetta. Patteria on pidetty vähän lämmittämässä ihan Jonnen takia ja osittain myös siksi että on mukavampi aamulla herätä jos sisällä on 19 astetta vs 16 astetta :D. 

Keskiviikkoaamuna lähdettiin reippailemaan Marmeleteen kauppaan. Käveltiin pitkästä aikaa sinnepäin sitä jyrkkää, pitkää alamäkeä. Nyt se oli ihan hyvä mennä; viimeksi siinä oli niin paljon irtosoraa, että oli vaikeuksia mennä sitä hallitusti alas! Ei auttanut hyvät vaelluskengätkään, pito oli olematon!

Mäestä löytyi ensin tuo otsikkokuvan läpykäs, myöhemmin farkut ja mietimmekin että oliko joku keventänyt taakkaa matkalla ylöspäin :D

Marmeletessa on kaikki ennallaan. Valmet on saanut hyvin kaupattua koneitaan joskus tänne, kun joka toinen laite on näemmä Valmet! On metsätyökoneita ja traktoreita. Suomi on siis hienosti edustettuna! Kauppareissu kestää aina sen pari tuntia ainakin. Silloin kun lähdimme, ajoi tukkirekka tyhjänä hiekkakasoille, johon metsäkoneen kuljettaja kuskaa puita pinoon ja jossa on siis rekan lastauspiste. Rekoissa ei ole omaa nostinta tai siis sitä tukkikouraa, vaan se metsäkonekuski nostelee puut rekkaan.

Kun tulimme kaupasta, rekkakuski oli edelleen siellä ja lastaus oli kesken. Hiukan on hidastempoista verrattuna Suomeen. Kuski ehtii päivän aikana maksimissaan 2 lastia ajaa! Mutta täällähän on muutenkin kaikki huomattavasti hitaampaa kuin Suomessa. Kaupan kassalla kellään ei ole kiire, vaan voi aivan hyvin vaihtaa kuulumisia, vaikka jono olisi kuinka pitkä. Ainoa, mikä täällä on nopeatempoisempaa, on liikenne! Sitä ollaankin usein mietitty, että miksi juuri se, kun milloinkaan muulloin ei tunnu olevan kiirettä!?

Laitettiin vuorokauden lionneet herneet kiehumaan hernesopaksi puolilta päivin ja kolmen maissa meillä oli ruoka valmis. Jälkiruoaksi oli taas jäätelöä, joka on siis edelleen maailman parasta!

Ennen ruokaa kuokin taas kukkapenkkiä siistimmäksi ja Make alkoi pellittämään toista ikkunaa. Toisen ikkunan vieruslaudat ovatkin huomattavasti heikommassa kunnossa ja ikkunan kiinnityskin oli sitä sun tätä; pyhällä hengellä on pysynyt kiinni!

Vaikka ilman lämpötila ei olekaan kovin kummoinen, siinä 17 tai maksimissaan 18 astetta, on ihan t-paitakeli; aurinko lämmittää niin ihanasti! Ensi viikolla tämäkin ihanuus luultavasti loppuu: sääennusteet ovat olleet osittain ristiriitaisia, mutta sateita on melko varmasti tulossa. Ei mitään myrskyä onneksi (toivottavasti!), mutta hetkittäin rankkaakin sadetta.

Käytiin sen verran myöhään iltalenkillä, että sähkökopin uusi seinävalo oli syttynyt. Siinä on sellainen hämäräkytkinpolttimo. Tosi kätevä ja toimii hyvin!

 

Torstaiaamuna käytiin lyhyehköllä lenkillä, koska kattopeltien kuljetusliikkeestä soitti joku mies ja kertoi että se toimitus tulee torstaina! Vihdoin! Sitten päivystettiin suunnilleen terassilla koko aamupäivä, koska sisällehän ei kuule eikä näe isoja autoja tuolla ylätiellä ja koska aiemminkin on ollut ihan hirveän vaikea niiden sieltä kuljetusliikkeestä ottaa yhteyttä meikäläiseen, niin en aikonut ottaa sitä riskiä että se auto olisi ajanut vaan ohi ja vienyt tavarat taas takaisin varastolle ja ilmoittanut ettei siellä mitään tai ketään ollut. Meidän tienhaarakin on niin huomaamaton, vaikkei uskoisi!

Siispä hommailimme pihalla, tai Make jatkoi vähän ikkunaa ensin, mutta tuli sitten kaatamaan yhden puun tuolta pihan perältä. Kuva alempana.

Yöllä sain ahaa-elämyksen kukkapenkin suhteen: laitetaan siihen katetta! Eli sitä silppua mitä olemme oksasilppurilla tehneet. Sitä oli vielä puolisen kuutiota autokatoksessa. Siitä tuli oikein kivan näköinen ja katteen läpi nousevat (sillä kyllähän niitä satavarmasti nousee!!) rikkaruohot ja muut, on helppo myrkyttää. Aion kokeilla etikka-suola-vettä myrkytykseen. Toki niitä voi kitkeäkin, mutten ole kyllä ihan niin fanaattinen puutarhanhoitaja että jaksaisin aina kitkeä. Tuolla on kuitenkin aika paljon puutarhahommaa noilla muilla terasseilla!

Tuosta kivirappusten edestä kaadettiin joku puu mikä oli kasvanut jo ihan tuon korkkitammen sekaan ja oli tiellä rappusia kiivetessä. Huomasin, että kirkkaalla ilmalla on mahdoton saada kaunista kuvaa, koska varjoja ja runkoja ja lehtiä on niin paljon. Yritin muokata sitä vähän silmäystävällisemmäksi, mutta aika psykedeelinen se on edelleen! 

Jonnelle on tehty tällaisia puuharullia, ihan niin kuin kaikille "meidän koirille". Talouspaperirullan sisään herkkuja ja siinä on puuhaa kun repii rullan auki. Tämä rulla oli tosin jonkun folion rulla ja paljon tuhdimpaa kamaa, niin Jonnella meni tovi ennen kuin sai namit pois!

Ja sitten iltapäivällä vihdoin näin valkoisen kuorma-auton ajavan hitaasti tuolla ylätiellä ja heti lähdin tietä myöden ylös, ettei kuski vaan karkaa! Siinäpä sitten kuski sompaili niitä ulos autosta ja kantoi Maken kanssa ne tien toiselle puolelle tuohon meidän tienhaaraan. Tuosta nostettiin ne Voyageriin ja ajettiin alas. Kuorma-auto ei olisi kuuna päivänä päässyt ylös tuolta meidän pihasta!

Iltalenkillä laitoin Jouluporon, jonka maalasin joutessani päivällä, Almarjao-kyltin päälle. Ehkä sen joku siitä löytää ja ilahtuu siitä. Taakse kirjoitin "Feliz Natal" eli hyvää joulua.

Perjantaina käytiin semilenkki tuulimyllyillä ja otin taas kuvan metsähakkuualueesta. Kyllähän se etenee. Toivottavasti saavat pian valmiiksi, että päästään taas sinnekin normisti lenkille. Nyt joutuu kiertelemään ettei törmää metsäkoneeseen ja muutenkin sen käyttämä tie on aika karseassa kunnossa, ainakin se hiekkakasojen kohta: nyt se on melkein mahdoton ohittaa mitenkään siististi, niin kauhea mutavelli se kohta on!

Aamupäivällä aloitettiin sitten kattourakka. Aurinko paistoi ihanasti ja Jonnekin näytti nauttivan siitä :D ! Saatiin noin 1/3 pellitettyä ja sitten laitettiin pressut takaisin, sillä lauantaille ja ehkä sunnuntaille on luvattu mahdollisia sadekuuroja. 

Nyt on mökki jo vähän siivomman näköinen ja aina paranee. Kunhan saadaan katto tehtyä ja ikkunat pellitettyä, Laitetaan yläosaan tasoite ja maalataan koko rakennus. Täytynee ostaa sitä vähän kalliimpaa talomaalia, koska tuo nykyinen, millä muureja on maalattu, ei tunnu kestävän valkoisena montaakaan vuotta..

Iltalenkillä oli (taas) upea auringonlasku ja niin ihanan rauhallista!

 

Sellaista taas tällä kertaa. Elämää. Nautin joka hetkestä!