Lauantaina ei satanut kuin vasta illasta, mutta kattoprojekti pysyi pressun alla, sillä oli pilvistä ja silloin ei oikeasti koskaan voi täysin luottaa etteikö kuitenkin vähän ripsauttaisi. Aamulla ensitöiksi, ennen lenkkiä, tiivistimme "valmiit" reunat uretaanilla, koska sitä ei perjantai-iltana enää jaksettu tehdä. Homman jälkeen lähdimme taas kerran reippailemaan, mä menin Jonnen kanssa asfalttitien kautta tuulimyllyille ja Make tuli vähän suorempaa reittiä kun lähti vähän myöhemmin.
Asfalttitien varrella on laakso, jossa on pieni joki ja vähän ylempänä lammikko, juurikin se minne Ninja hyppäsi kiven perässä toissa vuonna. Siellä on ainakin nämä 3 vuotta lennellyt tämä iso lintu, oisko joku kanahaukka? En ikinä ole päässyt kovin lähelle kun se on aina lentänyt pois, mutta tällä kertaa se päästi aika lähelle, tosin eihän kännykällä ja vetävä koira toisessa kädessä saa kovin hyvää kuvaa :D
Jos olisi oikea lintubongari, sinne pitäisi mennä väijyyn niin saisi hyviä kuvia. Vielä en ole niin innokas.
Tavattiin Maken kanssa puolessa välissä pitkää ylämäkeä ja lähdettiin tarpomaan tuulimyllyille. Keksin kuitenkin ylempänä että mennään siitä yhtä tietä, muistelin että olin siitä mennyt Nipsun tai Jonnen kanssa yhden kerran. No, pääsimme kyllä takaisin normipolulle, mutta hetken haahuilimme vähän pusikossa.
Löysimme uuden autiotalonkin, eli rauniot. Tai ei uuden, olen sen aiemminkin löytänyt, mutta silloin tie oli hyväkulkuinen. Nyt oli tien ylle kasvanut hirveät pusikot niin että vain Jonnella oli helppo kulku. Tai olisi meilläkin ollut jos oltaisiin kontattu!
Possukat, nuo rakkaat villisiat siis, olivat yöllä käyneet taas kuopimassa aika monta terassia kynnöspelloksi perjantai-lauantaiyön aikana. Selvitimme sorkanjäljistä että ne olivat tulleet tieltä meidän pihatietä alas ja sähkökopin kohdalta kaartaneet terasseille kuopimaan. Koska tämä oli jo toinen kerta kuukauden sisällä, päätimme että jotain oli tehtävä ja päätimme tehdä väliaikaisen portin sähkökopin kohdalle.
Rakennusmateriaalit olivat vähän vähissä ja kattomateriaaleista ei viitsinyt pihistää, niin kävin katkomassa bambuja pihan perältä ja Make teki kehikon johon ruuvasimme bambut. Tuli ihan ok, vielä se nojaa seinään ja pylvääseen, mutta jonkinlaiset jalat on siihen tulossa, kunhan keksimme mitkä. Eikä se nyt ihan kauhean ruma ole, olisihan voinut muutaman bambun siihen enemmän katkoa, mutta koska tuo on (ehkä) väliaikainen..