Algarvessa on aina kesä!

Maanantai sujui puolipilvisissä merkeissä terassia ja mökin ympäristöä siivotessa. Lämpötila huiteli jossain 18 kieppeillä; vielä tiistaiksi oli luvattu suhteellisen lämmintä, mutta siitä eteenpäin melkeimpä vilpoista, varsinkin yöllä. Öiksi on luvattu vähän yli nollan, tai about 5 astetta pahimmillaan.

Maanantaina oli ruoaksi taas tattisoppaa, kun niitä tatteja on nyt joka nurkalla.  Onhan se helppo ja hyvä ruoka! Ja täyttäväkin, kun siihen paistaa jauhelihaa. Tuossa on ranskankermaakin, joka sopii siihen erittäin hyvin. Tai tuntuu että ranskankerma sopii melkein kaikkeen :)

Älkää huoliko, on light-versiota..

Iltalenkillä yhdistettiin huvi ja hyöty; käytiin lähikylässä Marmeletessa maitokaupassa ja käveltiin parin kilsan lenkki kylän halki Jonnen kanssa. Opimme paljon uutta Marmeletesta: siellä on apteekki, joka on auki ma-ke ja posti, joka on myöskin auki rajallisen ajan. Postin näkee Google Mapsista, apteekkia ei. Ja oli siellä myös jonkunlainen kirjastokin!

Kuvassa on joku kyltti, joka on taittunut myrskytuulen voimasta. Niin että sellainen myrsky se oli!!

Marmelete on pitäjä, jonka kokonaisväkiluku on vajaa 800 henkeä. Itse kylässä en tiedä paljonko asuu, ehkä 500 henkeä. Ei siis järin suuri paikka, mutta tässä kohtaa voi lainata matkaoppaita ja sanoa että on aika alkuperäinen ja sitä ei ole turismi pilannut!

Viime talvena sinne rakentui leirintäalue, karavaanialue, joka näytti olevan enemmän kuin puolityhjä. Kesällä varmasti ihana paikka, mutta näin talvella takuuvarmasti tuulinen, koska se sijaitsee korkean mäen päällä ja ympärillä ei ole lainkaan puustoa. Mitenhän ne asuntoautot ja -vaunut on siellä myrskyn ajan lennelleet?

Kyläkierroksen aikana näimme ainakin 4 kissaa, jotka eivät välittäneet Jonnesta laisinkaan. Kaipa ovat tottuneet koiriin, pöljiin otuksiin. Kuvan kissa seurasi meidän kävelyä tuolta korkealta muurilta.

Marmeletessa on, niinkuin varmasti jokaisessa Portugalin kylässä ja kaupungissa, hylättyjä, rapistuneita, asuinkelvottomia taloja, huonokuntoisia asuttuja taloja sekä hyväkuntoisia taloja. Monesti olemme miettineet sitä eroa Suomen ja Portugalin välillä: Suomessa tulee purkukehoitus tai kehoitus laittaa paikat kuntoon ja siistiksi, mutta täällä saa kiinteistö murentua pystyyn ja kukaan ei välitä.. Oudointa on ajatus, että miten näin monella on varaa antaa kiinteistön vain rapistua pois, vaikka tiedossa on esimerkiksi palkkaerot Suomen ja Portugalin välillä?

Täälläkin on kuitenkin kiinteistövero kuten Suomessa.

Kuvasarja on napattu postin viereiseltä parkkipaikan seinältä. Siinä on laattoihin maalattu ominta toimintaa tällä alueella, eli pontikan tai brandyn keittoa mansikkapuun hedelmistä, eli portugaliksi medronho. Ja täällähän niitä riittää; metsässä ja tienlaidoissa. Kummasti vanhemmat mieshenkilöt tykkäävät niitä poimia.. tuskin hilloa tekevät, niinkuin minä viime vuonna :D

Kuvassa Jonne havaitsee kissan. Kauhea veto päällä, kunnes tajusi, ettei katti meinaa liikahtaa senttiäkään! Mä olin ihmiskilpenä Jonnen ja kissan välissä, niin saatiin kuljettua ohitse kadun aivan toista laitaa niin ettei kissa hyökännyt meihin kiinni :D

Kieltämättä kissalla oli kokoa, liekö ollut suomalaisia sukujuuria?

Marmeletessa olemme nähneet 2 "yleistä vessaa", mutta luultavasti niitä on useampiakin. Mietittiin että onkohan ne sen vuoksi jos jossain taloissa ei ole viemäriä? Kuvassa on vesipiste, ja siellä taka-alalla näkyy pyykinpesu "soikko" joka on tehty betonista. Tämä vesipiste oli vielä ainakin käytössä, koska siinä oli jonkun tiskiainepullo!

Toisessa kuvassa on jonkun savupiipun päälle taiteiltu savifiguuri, oiskohan asujan omakuva?

Ilta oli kaunis ja tuuleton ja Marmeleten kylästä jäi vielä toinen puoli katsastamatta kokonaan (näkyy kuvassa),  joten sinne suuntaamme sitten joku kaunis ilta!

Isojen teiden, tämä on Marmelete - Aljezur tien, varsilla on tällaisia "palovaroitus"-kylttejä, joita ei-niin-aktiivisesti päivitetä näin talviaikana, kun kaikki tietää että on märkää. Keväällä kun alkaa olla kuivia kausia, näissä oikeasti käy joku siirtelemässä viisaria. Tosin netistä löytyy sama tieto ja vielä ajantasaisemmin, mutta kaikillahan ei ole nettiä tai edes taitoa sitä käyttää, joten nämä ovat täällä ihan hyviä. Antaa ainakin vähän viitettä siitä milloin EI kannata roskia polttaa tai huudattaa polttomoottorikäyttöistä raivaussahaa! Tosin viime syyskuun suurpalo Aljezurin (joka on tässä aika lähellä) alueella on aavisteltu olevan lähtöisin juurikin raivaussahasta. Kokonaispalopinta-ala palolle oli noin 20 km2.

Tiistaiaamu valkeni upean, ihanan aurinkoisena pitkään aikaan ja suuntasimme ylös tuulimyllyille. Jonne osaa kyllä poseerata; kun se huomaa että olen ottamassa kuvaa, jää se seisomaan paikalleen ja kun lasken kännykän alas, se jatkaa matkaa :D

Makella tuli puolivälissä lonkat kipeiksi ja hän lähti takaisin mökille, mutta mä kiipesin Jonnen kanssa ihan Madrinhan huipulle, eli sinne tornille asti. Emme menneet tien kautta, vaan suoraa rinnettä ylös; siihen on kesän aikana tehty pyöräpolku!

Testailin taas puhelimen kameraa. Eka kuva on   Bravuran patoalue, siis se tekojärvi johon varastoidaan vettä rannikon kaupunkeja varten. Se on aika täynnä edelleen, eli kaikki hyvin. Täytynee käydä siellä tämänkin talven aikana ja ottaa kuvia, että voi verrata edellisiin vuosiin.

Toinen kuva on Lagos, rannikon vanhimpia kaupunkeja, jossa voi aistia aikalailla turistitunnelmaa, toisin kuin Portimaossa.

Kolmas kuva on moottorirata, jossa emme ole vielä koskaan käyneet, vaikka sinne on vain vähän yli 10 km mökiltä.. Toivottavasti sinne saadaan joskus F1-kilpailut, niin varmasti mennään! Jollei liput maksa ihan hunajaa :D

Tiistai meni muuten siivotessa, pyykeissä ja ruohonleikkuussa. Oli ihanan lämmintä ja aurinkoista ja se sai unohtamaan viime viikon kauhean myrskyn ja sateen!

Keskiviikkona oli aamusta jo vähän viileämpää ja pilvistä. Lähdin Jonnen kanssa kahdestaan lenkille, koska Maken lonkat olivat edelleen kipeät. Alhaalla hiekkakasan risteys on muuttunut mutavelliksi, koska siinä lastataan puita tukkirekkaan. Toivottavasti hoitavat tien kuntoon kun ovat saaneet hakkuun tehtyä, ei tuosta pikkuautolla pääse vaikka olisi kuinka taitava kuski! Tie on kuitenkin "yleinen tie" joka johtaa Marmeleteen.

Ekassa kuvassa on "tammiomena" eli äkämä, joka muodostuu äkämähilkkien munien ja toukkien vaikutuksesta tammen lehtiin ja oksiin. Kasvi reagoi tähän muodostamalla epänormaalin kasvun äkämän ympärille. Näin tiesi Wikipedia. Tammi on joku kääpiötammilaji, joka ei kasva yli metrin korkuiseksi.

Toisessa kuvassa on se  eucalyptuspuun "nappi" joka on lauennut puuterihuiskuksi. Tosin en tiedä laukeaako kaikki napit tällaisiksi, täytyy etsiä googlesta joku päivä tietoa siitäkin :D

Lenkkeiltiin vähän pakosta pidemmän kautta, koska metsän hakkuu on poikkaissut lyhyemmän reitin mennä jokilenkkiä. Matkaa kertyi vajaa 9 km ja viimeinen 1,5 kilsan nousu alkoi jo vähän väsyttää. Selvittiin kuitenkin mökille ja syömään!

Make rakensi ensimmäisen ikkunapellityksen osittain valmiiksi ja totta tosiaan, ei ihme että vettä tulee sisään kun sataa viistoon; ikkunan vieressä laudat olivat ihan mädät ja haperot. Oli tosiaan korkea aika uusia mokomat!

Mä aloittelin ikkunanpesu-urakan terassin ikkunoista, joita en siis kaikkia kuitenkaan jaksanut pestä. Täytyy kehitellä joku pitkä jatkovarsi jotta saa nuo "parvekelasit" jotka laitettiin viime tai edellisvuonna, pestyä. Tai sitten ne pitää ottaa alas.

 

Torstaina aamulla olikin jo sitten kylmempää, alle 10 astetta! Niin se pohjoistuuli vaikuttaa! Toisaalta kiva kun juurikin pohjoisesta tuulee; meillä ei tuule laisinkaan, koska tuo mäki estää sen. Tuulen huomaa vain yläpuolen eucalyptuspuiden latvoista ja tuulen huminasta. Toisaalta kun pohjoisesta tuulee näin talvella, se tuo kylmää ilmaa ja se ei välttämättä ole niin kauhean mukavaa.

Make otti pipon käyttöön aamulenkillä ja mullakin oli jo paksumpaa takkia ja paitaa päällä. Tosin lämmin kyllä tulee helposti kun reippailee noita ylämäkiä!

Kuvassa räjähtänyt kuukunen, ainoa laatuaan. Kuukusia on siis satoja, jollei tuhansia tuolla metsäteillä, mutta normaalisti ne vain muuttuvat salmiakkijauhon näköiseksi kasaksi! Tästä en tiedä miksi se on posahtanut noin :D

 

Torstaina oli kuitenkin semilämmin päivä, ehkä 17 astetta ja mä ajelin nurmikkoa ja Make väsäsi ikkunapeltejä. Nyt on kaikki (paitsi ylin) terassit ajeltu kertaalleen. Vielä ne on karmean näköisiä kun pitkän ruohon ajelee vähän märkänä, mutta seuraavan kerran jälkeen ne alkaa taas muistuttaa nurmikkoa!

Tänä vuonna ei muuten tule appelsiineja siitä meidän nami-nami-puusta, jossa oli maailman parhaat appelsiinit. Siinä ei ole hedelmän hedelmää! Eikä yhtään kukkaakaan! Toivottavasti se pitää vain välivuoden, kun viime vuonna teki niin mahdottomasti hedelmiä! Täytynee googletella appelsiinipuun hoidostakin joku päivä..

Torstain auringonlasku oli upea. Ikinä en varmaan kyllästy tähän maisemaan, ihailen sitä joka aamu ja ilta kun lähdemme kävelemään ja aina tunnen suurta kiitollisuutta mun vanhempia kohtaan kun ovat suoneet mulle tämän mahdollisuuden, tämän paikan!

 

Perjantaina ajatus oli mennä Portimaoon Black Friday -ostoksille; Make tarvi uudet verkkarit. Kävin Jonnen kanssa lyhyehkön 4 kilsan lenkin ja ennen puolta päivää suuntasimme isolle kirkolle.

Portimaoon on meiltä vähän yli 25 km ja noin puolessa välissä, paikassa nimeltä Moinho Da Rocha, on AINA, siis 95 prosenttisesti joka kerta kun ajamme siitä ohi, tuo mummu liftaamassa. Kerran otettiin hänet kyytiin ja se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta. Harmiton mummu, mutta haisi niin kauhealle, ettei enää pysty! Silloin vielä meillä oli vuokra-auto, jossa takapenkin turvavyöt oli pakko laittaa kiinni ja jouduin laittamaan mummulle ne kun se ei osannut.. Mummu jäi lähimmän Tascon eli baarin kohdalla pois ja ajelimme seuraavan 10 km ikkunat auki. 

Sen koommin hän ei ole saanut meiltä kyytiä. Tosin nyt meillä ei ole edes takapenkkejä ja Jonnekin on arvaamaton vieraiden kanssa ;D

Tällä kertaa mummu makasi tiellä ottaen aurinkoa, mutta kipaisi tosi notkeasti ylös liftaamaan kun kuuli meidän lessubussin pörinän. (Meillä vuotaa pakari) Ihailtavaa sinänsä, koska arvioltä hänellä on ikää reippaasti yli 70, jollei jo 80! Ite ei olisi päässyt ehkä noin nopeasti jalkeille..

 

Make löysi kuin löysikin verkkarit ja mä muutaman t-paidan Black Friday-hinnoin, kävimme myös Maxmatissa ostamassa lisää rimoja kattoon ja Intemarchessa siinä sivussa ostamassa koiranruokaa Jonnelle. Täällä ei ole sellaisia nahasta tehtyjä solmuluita ruokakaupoissa, mitä meillä on pienemmissäkin kaupoissa lemmikkieläinosastoilla. Harmittaa etten ostanut niitä sellaista isoa pussia Jonnelle Suomesta! Oikeat luut Jonne syö hetkessä kuten myös purutikut. Niissä olisi natusteltavaa vähän pidemmäksi aikaa.

 

Loppu perjantai menikin tän blogin parissa; tässä vierähtää aina helposti yli 4 tai 5 tuntia, vaikkei uskoisi!

 

Ensi viikoksi on luvattu edelleen kylmää mutta aurinkoista. Tai kylmää ja kylmää, on täällä kuitenkin plussan puolella, Suomen kesäsäät, vajaa 20 astetta :)